Hyvät ystävät,

hyvää vappua, työväen, opiskelijoiden ja kevään juhlaa!

Vappu on suomalaisen työn päivä. Se on yhdistelmä vanhoja perinteitä, opiskelijoiden ja lasten juhlaa sekä kansainvälistä työväen mielenosoituspäivää. Työväenliikkeen vappuperinteet alkoivat muotoutua 1900-luvun taitteessa, ja liike on saavuttanut paljon: kahdeksan tunnin työpäivän, vuosilomat, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja lakisääteiset vanhempainvapaat. Vappu muistuttaa meitä siitä, että palkansaajien oikeudet eivät ole syntyneet itsestään, ne on saavutettu ammattiyhdistysten ja poliittisten toimijoiden yhteistyöllä.

Silti saavutetut oikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Tällä hallituskaudella on tehty useita työelämän heikennyksiä ja niitä on perusteltu työllisyyden parantamisella. Suomessa on tällä hetkellä Euroopan korkein työttömyys. Työelämän haasteita ei ratkaista purkamalla työntekijöiden oikeuksia, vaan rakentamalla työmarkkinoita yhdessä työntekijöiden ja ammattiyhdistysten kanssa.

Tasa-arvoinen yhteiskunta ratkaisee kaikki haasteet. Tässä haasteisessa ajassa hallituksen useat päätökset ovat valitettavasti vaikuttaneet heikentävästi sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano viivästyy, vaikka sukupuolten välinen palkkaero Suomessa on lähes 16 %. Direktiivin tarkoitus on selkeä: oikeudenmukainen palkka samanarvoisesta työstä. Siksi on huolestuttavaa, että Suomen hallituksen esityksestä poistettiin määritelmä samanarvoisesta työstä. Määritelmän tarkoituksena on suojata erityisesti naisvaltaisia aloja. Toivottavaa onkin, että hallitus korjaa esitystään sukupuolten välisen palkkaeron kaventamiseksi.

Vuonna 1945 J. K. Paasikivi totesi: “Eikä 30 markkaa ole naisille vähän liikaa?” Tuo lause kuuluu menneisyyteen eikä sen pidä enää ohjata tämän päivän palkka-ajattelua. Naisvaltaisten alojen työn arvo on todellista, ja sen tulee näkyä myös naisvaltaistenalojen palkassa.

Hallitus myös esittää, että määräaikaisia työsopimuksia voisi tehdä vuoden ilman perusteltua syytä. Tämä heikentää erityisesti naisvaltaisten alojen asemaa, sillä lakiesityksen omissa perusteluissa todetaan, että vaikutukset kohdistuvat lähinnä synnytysikäisiin naisiin. Asiantuntijat ja hallituspuolueiden naisjärjestöt vastustavat uudistusta. Toive, ettei raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyisi lakiuudistuksesta huolimatta ei valitettavasti ole todellisuutta naisvaltaisilla aloilla. Omalla alallani eli terveydenhuollossa on jo valitettavan yleistä, että pysyvässä työvoiman tarpeessa ketjutetaan vuosikausia määräaikaisissa työsuhteissa.

Hyvät ystävät

Luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on heikentynyt. Aluevaltuutettuna saan paljon viestejä huolestuneilta asukkailta ja otan viestit hyvin vakavasti. Nummelan vuodeosaston lakkauttamispäätös oli minulle suuri pettymys. Olen pahoillani niin asukkaiden kuin henkilökunnan puolesta. Olemme aluevaltuutettujen kanssa yli puoluerajojen yhtä mieltä siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus on riittämätön.

Hyvinvointialueelta on myös hyviä uutisia. Osa palveluista on parantunut, ja esimerkiksi pääsy koulunterveydenhoitajalle ja psykologille on alueellamme parantunut. Vihdissä on ikääntyneille Olkkari-toimintaa ja omaishoitajien terveystarkastukset laajenevat koko hyvinvointialueelle kesän aikana. Yhteyden saaminen on parantunut, vaikka yhteydenotossa terveyskeskukseen ja lääkärille pääsyssä riittää yhä kehitettävää. Onkin toivottavaa, että panostukset omalääkärimalliin vahvistavat lääkärien saatavuutta terveyskeskuksessamme.

Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialue on ollut talouden mallioppilas. Rahoituslain noudattaminen on kuitenkin edellyttänyt mittavia ja asukkaille tuntuvia sopeutuksia. Olemme karsineet, yhdistäneet ja uudistaneet palveluita sekä korjanneet virheitä niin pitkälle kuin valtion osoittama rahoitus on mahdollistanut. Suomen taloustilanne on vakava, mutta siitä huolimatta meillä on velvollisuus turvata kansalaisten perustuslailliset oikeudet terveyteen ja hyvinvointiin.

Olen syvästi huolissani hallituksen uusista rahoitusleikkauksista. Puoliväliriihessä esitetyt asiakasmaksujen korotukset tarkoittavat käytännössä sitä, että kun valtio nostaa maksujen enimmäismääriä, hyvinvointialueiden rahoitusta samalla pienennetään. Jos alue ei korota maksuja, sen on säästettävä muista palveluista. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin ja ikäihmisiin eli juuri niihin ryhmiin, joihin monet hallituksen aiemmat leikkaukset ovat jo osuneet.

Lisäksi rahoituslain uudistus leikkaisi Uudeltamaalta rahoitusta kolminkertaisesti muuhun maahan verrattuna. Leikkaukset heikentävät erikoissairaanhoitoa ja hoitoon pääsyä. Länsi-Uusimaa ansaitsee oikeudenmukaisen rahoituksen, ei rangaistusta siitä, että se on hoitanut taloutensa hyvin.

Hallituksen kehysriihen ja rahoituslain leikkaukset muodostavat yhteensä yli sadan miljoonan euron vuotuisen loven alueemme talouteen ja palveluihin. Kyse on todella suuresta rahoituksen leikkauksesta, jota hyvinvointialueemme ei kestä ilman, että vaikutukset näkyvät suoraan asukkaiden palveluissa. Siksi on tärkeää, että Uudenmaan kansanedustajat puoluetaustasta riippumatta pyrkivät estämään hallituksen lakiesityksen etenemisen.

Luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on palautettava. Hyvinvointialueiden rahoitus on turvattava ja palveluiden on oltava riittäviä, oikea-aikaisia ja laadukkaita vauvasta vanhuuteen. Sosiaali- ja terveyshuoltopalveluiden on oltava kaikkien saatavilla asuinpaikasta tai hyvinvointialueen rahoitustilanteesta riippumatta. Julkisen terveydenhuollon alasajo on lopettava ja turvattava perustuslailliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhoitoon.

Hyvä ystävät

Monesti tuntuu siltä, että uutisvirta täyttyy lähes yksinomaan synkistä otsikoista. Puhutaan heikosta taloustilanteesta, kasvun puutteesta, työttömyydestä, köyhyyden lisääntymisestä sekä maailmanlaajuisista jännitteistä ja autoritaaristen hallintojen vahvistumisesta. Lisäksi sosiaalisen median algoritmit korostavat vastakkainasettelua, mikä tekee kokonaisuudesta entistä raskaamman.

Alma Koskela muistuttaa Täällä Pohjantähden alla -teoksessa viisaasti: “Ei ole vielä aamutonta yötä ollut.” Sanat muistuttavat meitä siitä, että synkimmätkin hetket väistyvät aikanaan. Meillä on mahdollisuus rakentaa parempaa Suomea, kun pidämme kiinni oikeudenmukaisuudesta, inhimillisyydestä ja tasa-arvosta sekä etsimme yhdessä ratkaisuja sen sijaan, että juutumme vastakkainasetteluun.

Kritiikki on aina kuulunut politiikkaan, mutta keskustelun on nyt siirryttävä siihen, miten Suomi saadaan oikeille raiteille. Yhteistyö ei ole heikkous vaan se on vahvuus, jonka varaan Suomi on rakennettu.

Vaikeina aikoina demokratian, oikeusvaltion ja ihmisarvon puolustaminen korostuu. Politiikan tarkoitus on rakentaa siltoja, ei syventää kuiluja.

Reilu yhteiskunta rakentuu luottamuksesta, kestävästä kasvusta, hyvästä työelämästä ja vahvoista julkisista palveluista. Ilman talouskasvua hyvinvointivaltion rahoituspohja heikkenee. Suomen tulee olla jatkossakin maa, jossa lapset ja nuoret saavat laadukasta koulutusta, ikäihmiset arvokkaan vanhuuden ja jossa hoitoon pääsee silloin, kun hoitoa tarvitsee.

Hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on talouspolitiikan keskeinen tavoite. Tuloerojen kasvattaminen lisää talouden epävakautta, mutta vakaa ja turvallinen yhteiskunta tarjoaa parhaat lähtökohdat myös taloudelle.

Suomi tarvitsee toivoa. Tarvitsemme avointa ja kunnioittavaa keskustelua. Päätöksenteon tulee perustua tasa-arvoon, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Poliittinen valta tuo vastuun ihmisten hyvinvoinnin edistämisestä, jonka saavutamme vain yhteistyöllä. Yhteistyössä on voimaa: Toisen kynttilän sammuttaminen ei saa omaa kynttilääsi loistamaan kirkkaammin.

Hyvät ystävät

Iloitkaamme tänään keväästä, toisistamme ja siitä, että meillä on kyky oppia, kasvaa, pyytää anteeksi, saada anteeksi ja korjata virheitä. Meillä on oikeus toivoon ja velvollisuus olla äänenä niille, joiden ääni ei kuulu.

Hyvää vappua, työn, toivon, vapauden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan juhlaa kaikille!