Hyvinvointivaltiota ei pelasteta leikkaamalla köyhiltä

Julkisuudessa on huolestuneita ulostuloja valtionvelasta, jonka mahdollisesti jättäisimme tuleville sukupolville. Huolestuneet eivät kuitenkaan ole huolissaan koulutusvelasta, sosiaalisesta ja terveydenhuollon velasta tai ympäristövelasta. Huolestuneiden, eli aiempien hallituspuolueiden edustajien, leikkausten seuraamuksia voimme nähdä oppimistulosten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon romahtamisena, ja mielenterveysongelmien kasvuna kaikissa ikäluokissa.  

Marinin hallitus on joutunut ottamaan velkaa koronakriisin, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vuoksi. Nykyinen hallitus on onnistunut kriiseistä huolimatta panostamaan koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jäädyttämään lääkekorvausjärjestelmän omavastuun, vaikka lääkkeet ensi vuonna kallistuvat, tukemaan pienituloisten toimeentuloa ja kallistuvia sähkökustannuksia kotitalouksille, pienentämään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja päivähoitomaksuja. Kriiseistä huolimatta valtion ja kuntien, myös Vihdin verotulot ovat nousseet viime vuosina.

Yksikään Euroopan maa ei ole selvinnyt viime vuosista ilman lainaa. Poliittisesti valtion velka halutaan mieltää samaksi asiaksi kuin kotitalouksien velka, vaikka ne eivät ole sama asia. Nykyinen hallitus ei ole ottanut lainaa holtittomasti, vaikka oikeisto yrittää nyt niin viestittää. Kaikki puolueet hyväksyivät valtion ottamat lainat, myös niitä nyt kritisoivat puolueet. Yrityksissä velkaa käytetään usein työvälineenä yrityksen kasvattamiseen. Valtio käyttää velkarahaa yhteiskunnan kehittämiseen. Valtion lainassa on aina kysymys velanhoitokyvystä. Suomen velanhoitokyky on hyvä ja Suomi on edelleen yksi vähiten velkaantuneista Euroopan maista. 

Velkarahalla hoidettavien veronkevennysten seuraamuksia hyvätuloisille voi seurata tällä hetkellä Britanniassa. Sipilän hallitus otti velkaa ja suurituloiset saivat veronkevennyksiä, jonka tuloksena yhdeksän kymmenestä köyhtyi. Kokoomuksen suunnittelemat veronkevennykset koskisivat Suomessakin vain hyvätuloisia. Yksinhuoltajalta leikattaisiin 19 €, 3700 € ansaitseva saisi 23 € kuussa enemmän ja mitä enemmän tienaisi, niin sitä suurempi olisi veronalennus. Tuloerojen kasvattaminen, eli pienituloisilta leikkaaminen ja siirtäminen hyvätuloisille, ei tuo talouskasvua. Pienituloisten raha palautuu suoraan kulutuksen kautta yhteiskuntaan ja kaikki hyötyvät. Veronalennus kiihdyttäisi inflaatiota entisestään ja pienituloiset kärsisivät eniten. 

Hyvinvointivaltiota ei pelasteta leikkaamalla köyhiltä ja siirtämällä rahaa rikkaille. Velkasuhdetta saadaan pienemmäksi talouskasvulla. Talouskasvua saavutetaan investoimalla koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. Tulevaisuudessa kaivattuja säästöjä saavutetaan investoimalla sosiaali- ja terveydenhuollossa ennaltaehkäisyyn, ikäihmisten palveluverkoston kehittämiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä lapsiperheköyhyyden torjumiseen.