Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet suuresti viime vuosina. Jopa 25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Tavallisin terveysongelma koululaisilla ja nuorilla aikuisilla on mielenterveysongelmat.

Sukupolvelta toiselle siirtyvän huono-osaisuutta tulee torjua, esimerkiksi mielenterveysongelmat siirtyvät ja vaikuttavat ylisukupolvisesti. Vanhempien mielenterveysongelmat vaikuttavat lapsen kouluttautumiseen, aikuisiän kotitalouden tuloihin ja rikollisuuteen. Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on yksi mekanismi, jolla sosioekonominen huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle.

Pahoinvointi lisääntyi kaikissa ikäluokissa korona-aikana ja erityisesti nuorissa. Mahdollisessa taantumassa emme voi toistaa lamavuosien virheitä. Lamavuosien leikkaukset johtivat mm. mielenterveysongelmien kasvuun, joista osa kärsii vieläkin 30 vuoden jälkeen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä hyvinvointialueen, kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan kanssa. Nuorissa on tulevaisuus, ja hoitovelkaa on purettava nopeasti lisäämällä tukea kouluihin ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee kehittää. Yhtenä haasteena on henkilöstön saanti. Koulupsykologeista puuttuu valtakunnallisesti 30 % ja suurista kaupungeissa jopa 50 %. Henkilöstön veto- ja pitovoimasta sekä työnvaativuutta vastaavasta palkasta on huolehdittava.

Masennusta sairastaa noin 10 % nuorista ja erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä noin 10–15 %. Kelan myöntämää kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen. Masennus on tavallisin syy kuntoutuspsykoterapiaan ja ahdistushäiriö toiseksi tavallisin syy. Kuntoutuspsykoterapia on kuntoutusta, mutta valitettavasti sillä on pitkään täydennetty julkisten mielenterveyspalveluiden puutteita. Ensi hallituskaudella mielenterveystyön uusi rakenne on välttämätön ja uudella rakenteella on turvattava yhdenvertainen mielenterveyden hoito hyvinvointialueilla varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Terapian tulisi olla täysin ilmaista alle 29-vuotiaille. Tällä hetkellä terapia käynneistä asiakas maksaa aina omavastuun. Omavastuuosuus voi kasvaa hyvinkin suureksi. Esimerkiksi 80 käyntiä vuodessa maksaa halvimmillaan yhteensä 1760 € ja se on suuri summa pienituloiselle. Pienituloisilla, kuten opiskelijoilla ja työttömillä, kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuus voi vaikuttaa mahdollisuuksiin lähteä kuntoutusterapiaan. Kuntoutuspsykoterapian omavastuu eli asiakkaalle itselleen maksettava osuus on n. 22–45 euroa/käynti, riippuen terapeutin hinnoista.

Kuntoutuspsykoterapia tutkitusti kohentaa ja ylläpitää opiskelu- ja työkykyä. Maksuttomalla kuntoutuspsykoterapialla alennamme nuorten nousseita mielenterveysperusteisia eläkkeitä.

Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen mielenterveysstrategia julkaistiin alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus.

Strategian pohjalta tulevat hallitukset valitsevat hallituskauden mielenterveyspolitiikan painopisteet ja määrittelevät toimeenpanon keinot, välineet ja seurannan. Yhtenä painopistealueena on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa.

Terapiat etulinjaan- toimintamalli tulee ottaa käyttöön ensi hallituskaudella. Toimintamalli on osa Marinin hallitusohjelman aloittamaa mielenterveysstrategiaa ja se mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla. Terapiat etulinjaan -toimintamalli nopeuttaa hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa.

Mielenterveysstrategian toteutuminen tarkoittaa matalan kynnyksen palveluita ja ennen kaikkea riittävät resurssit lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveystyöhön. Noin 20 vuoden mielenterveystyön laiminlyöntien korjaaminen aloitettiin Marinin hallituskauden aikana ja työ on saatettava loppuun. Mielenterveystyössä uusi rakenne on välttämätön ja apua on saatava, kun sitä tarvitaan.

Äänestämällä SDP:tä varmistat mielenterveystyön riittävän rahoituksen ja toteutuksen.

Äänestä kätilö kansanedustajaksi!