Yli kolmannes suomalaisista asuu Uudellamaalla. Uusimaa menestyy elinvoimallaan ja kasvullaan, mutta hyvinvoivalle alueelle on kasaantunut myös paljon pahoinvointia. Uudenmaan tulee välttää alueellista segregaatiota eli eriytymistä heikosti toimeentulevien ja hyvätuloisten asuinalueisiin. Turvallisuuden näkökulmasta segregaatio ja syrjäytyminen ovat turvallisuusriski, johon valtion tulee puuttua uudistamalla valtionosuuksia ja tarkentamalla hyvinvointialueiden rahoitusta.

Meidän tulee toimia tehokkaammin jengirikollisuuden lopettamiseksi. Toimina on poliisien määrän lisääminen ja estää mahdollisuus rekrytoida uusia jengiläisiä. Lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä, joka voi johtaa jengiytymiseen ja nuorisorikollisuuteen. Riittävästi resursoitu lastensuojelu ja ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät tutkimusten mukaan nuorisorikollisuutta. Nuorten lisääntynyt pahoinvointi koronakriisin aikana ja vuosikausien leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat lisänneet syrjäytymistä.

Nuorisorikollisuuden taustalla on useita taustatekijöitä. Taustatekijöitä voi olla mm. perheen ja nuoren terveysongelmat, mielenterveysongelmat ja sosioekonominen tausta. Sukupolvelta toiselle siirtyvän huono-osaisuuden torjuminen on siis lapsen ja perheiden tarpeista lähtevä välttämättömyys. Nuorisorikollisuuden torjumiseen ja kitkemiseen tarvitaan kovia ja pehmeitä keinoja. Ennaltaehkäisy on nuorisorikollisuuden torjumisessa ensisijaista ja rangaistuksia koventamalla (vankilatuomioiden pidentämisellä esim. näpistyksestä) emme torju nuorisorikollisuutta.

Pahoinpitelyiden ja raiskausten tuomioita on kuitenkin kovennettava. Rikoksista annettavat rangaistukset tulee olla oikeudenmukaisia suhteessa teon vahingollisuuteen tai moitittavuuteen. Väkivallan seuraamukset ovat uhrille elinikäisiä ja väkivalta voi viedä hengen. Vuonna 2022 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 9,6 %.

Sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien keskittyminen Uudellamaalla koskee valtaväestöä ja maahanmuuttajia. Väkivaltaisten jengien kasvu ja ihmisten pahoinvoinnin lisääntyminen on osoitus epäonnistuneesta syrjäytymisen ehkäisystä, kotouttamisesta ja integroitumisesta. Syrjäytymisen ehkäisyyn, kotouttamiseen, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen panostaminen tuo sosiaalista ja taloudellista turvaa kaikille uusimaalaisille. Syrjäytyminen voi siirtyä sukupolvelta toiselle eikä eriarvoisuutta tule lisätä niin, että kasvatetaan tuloeroja. Eriarvoisuuden vähentämisestä hyötyvät kaikki tuloluokat, sillä vakaimpia yhteiskuntia ovat yhteiskunnat missä tuloerot ovat kohtuullisia.